Osa 1: Vesihuoltolaki ei pakota ketään yhdistymään
Kirjoittaja esittely:
Blogisarjan kirjoittaja Satu Kuusinen on Suomen Vesitieto Oy:n toimitusjohtaja. Vesitieto toimittaa vesihuollon laskutuksen ja asiakaspalvelun SaaS-ratkaisuja ja on osa Visma-konsernia.
Hän on tehnyt uransa muutosjohtamisessa ja ylimmän johdon tehtävissä energia-, vesi- ja ohjelmistoalalla. Vesihuollon rakennemuutokseen hän törmäsi ensimmäisen kerran toiselta puolelta pöytää: vuosina 2017–2018 hän oli mukana kehittämässä Pisara-palvelukonseptia Jyväskylän Energialla, nykyisessä Alva Yhtiöissä, kun kysymys kuntien yhteisistä vesihuoltopalveluista oli vasta nousemassa keskusteluun. Kahdeksan vuotta myöhemmin samat kysymykset näyttävät nyt nousevan vahvemmin kuntien ja vesiyhtiöiden hallitusten esityslistoille. Tässä blogisarjassa hän tarkastelee vesihuoltoalan hiljaista rakennemuutosta sekä järjestelmätoimittajan että alalla itse työskennelleen silmin.
Vesihuoltolaki ei pakota ketään yhdistymään
Vuosina 2017–2018 olin mukana kehittämässä vesihuollon Pisara-palvelukonseptia sen alkuvaiheessa. Ajatuksena oli, että suurempi vesilaitos pystyy kehittämään toimintatavat ja järjestelmät sekä varmistamaan osaamisen, joilla voidaan tuottaa palvelut pienemmille vesilaitoksille ja kunnille. Konsepti julkistettiin Vesihuoltopäivillä keväällä 2017 ja kehitystyötä tehtiin Vesiviisas kunta -ohjelmassa Tekesin rahoituksen tukemana. Mietimme silloin täsmälleen samoja vesihuollon kysymyksiä, joita parhaillaan käsitellään useissa kunnissa: kuka omistaa, kuka operoi, miten osaaminen varmistetaan eläköitymisen myötä ja kuka maksaa korjausvelan.
Siirryin itse vuoden 2018 lopulla toisaalle ja päädyin lopulta toiselle puolelle pöytää, eli tarjoamaan SaaS-ohjelmistoratkaisuja vesilaitoksille. Jyväskylässä vesihuollon asiantuntijoiden palvelukehitystyö jatkui ja konseptista kehittyivät sittemmin Alvan vesihuoltopalvelut kunnille. Vesilaitosten operointi- ja asiantuntijapalveluja tarjoaa nykyään useampi toimija ja kunnan on aidosti mahdollista ostaa niitä markkinoilta. Tämä ei vielä vajaa kymmenen vuotta sitten ollut itsestään selvää.
Vaikka kahdeksan vuotta sitten mietimme näitä samoja kysymyksiä, on toimialan muutos tuntunut hitaalta. Analyysi tilanteesta ei ollut tuolloin väärä ja vesihuollon operointipalvelujen alku on jo nähty. Mutta päätöstä yhteistyöstä tai yhdistymisestä pystyi vielä lykkäämään. Nyt tilanne alkaa olla jo toinen, eikä tämä enää ole ohimenevä puheenaihe.
Yhtäaikaiset muutosvoimat
- Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.1.2026. Se ei määrää ketään yhdistymään, mutta laki nostaa vähimmäisvaatimustasoa kaikille vesilaitoksille. Vaatimukset koskevat mm. varautumissuunnittelua, omaisuudenhallintasuunnittelua, maksurakenteen tarkastamista ja verkostotietojen digitalisointia.
- Korjausvelka on erääntymässä samaan aikaan kun kuntatalous on tiukilla.Verkostojen rakentaminen oli Suomessa kovimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla ja verkostojen keski-ikä lähestyy nyt 50 vuotta. Kiireellistä saneeraustarvetta on noin 7-8 prosentilla vesijohdoista (noin 8 000 km) ja 3 prosentilla viemäreistä (noin 1 500 km). Saneeraustarve osuu nyt samoille vuosille koko maassa. Kuntatalouden tilanteesta ei liene tarvetta alkaa keräämään tähän tilastoja.
- Ammattilaisia siirtyy eläkkeelle vauhdilla. Samaan aikaan kun tämä kaikki pitäisi saada tehdyksi, on huoli siitä mistä löytyvät osaavat tekijät. Kolmannes vesihuoltoalan ammattilaisista jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä ja lähes puolet laitoksista arvioi työvoiman saatavuuden jo nyt melko huonoksi.
Pelkkä vesihuoltolaki tai yksikään muutosvoimista ei yksinään pakota rakennemuutokseen. Yhdessä ne kuitenkin vaikuttavat jo paljon ja muuttavat yksin pärjäämisen kalliiksi vaihtoehdoksi. Yhdessä ne ajavat hiljaista rakennemuutosta ja vesilaitosten yhteistyötä eteenpäin.
Määräajat on jo lyöty lukkoon
Seuraavan 3-4 vuoden aikana on siis tapahduttava paljon, vaikka monella vesilaitoksella tätä työtä on jo tehtykin. Miltä tilanne näyttää?
Omaisuudenhallintasuunnitelma
Vesihuoltolaitoksen on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma 31.12.2027 mennessä. Kyse ei ole kuntokartoituksesta vaan pitkän aikavälin näkymästä siihen, miten omaisuus pidetään kunnossa ja miten se rahoitetaan.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toteuttamassa Vesihuollon valtakunnallisessa mittarointikyselyssä 2025 ei kysytty suoraan omaisuudenhallintasuunnitelman laatimisesta. Investointisuunnitelma oli tehty vain 19 prosentilla vastanneista laitoksista ja ajantasainen taloussuunnitelma 28 prosentilla. Yli 10 000 asukasta palvelevista laitoksista osuudet olivat 60 ja 55 prosenttia. Omaisuudenhallintasuunnitelma rakentuu juuri näiden suunnitelmien päälle.
Vesimaksujen rakenne
Veden perusmaksun periminen muuttui velvoittavaksi ja maksujen on katettava sekä uus- että korjausinvestoinnit. Maksut on saatettava lain mukaisiksi omaisuudenhallintasuunnitelman laatimista seuraavaan tilikauteen mennessä.
Vesihuollon kustannukset ovat pääosin kiinteitä. Suoraan kustannusrakenteesta johdettuna perus- ja käyttömaksun suhde olisi Vesilaitosyhdistyksen mukaan 80/20, mutta vallitseva käytäntö on lähes päinvastainen ja suuri osa laitoksista kerää liikevaihtonsa pääasiassa käyttömaksuilla. Yhdistyksen suositus on 50/50.
Varautumissuunnitelma ja verkostotietojen koneluettavuus
Varautumissuunnitelma on laadittava 31.12.2029 mennessä ja toiminta-alueet on tarkistettava sekä verkostotiedot muutettava koneluettavaan muotoon 31.12.2030 mennessä.
Varautumissuunnitelmien tai verkostotietojen koneluettavuuden valtakunnallisesta tilasta ei ole löydettävissä tämän hetken tietoa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on kuitenkin etenemässä tarkemman tiedon keräämisessä ja velvoitteiden täyttymisen seurannassa. Jatkossa Veeti-järjestelmään kootaan tiedot: onko omaisuudenhallintasuunnitelma laadittu, onko varautumissuunnitelma laadittu ja ovatko verkostojen sijaintitiedot koneluettavassa paikkatietomuodossa.
Kansallinen vesihuoltouudistus ajaa isompaa rakenteellista muutosta
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut rakennemuutoksen tavoitteeksi vesihuoltolaitosten määrän puolittumisen vuoteen 2040 mennessä. Vesihuoltolaki ei velvoita vesilaitoksia yhdistymään, mutta ministeriön julkilausuttu tavoite on vähemmän ja isompia organisaatioita. Yhteistyö on ministeriön näkemyksen mukaan tärkeä vaihe, mutta ei päätepiste.
Ministeriön julkilausuttu tavoite heijastaa mihin suuntaan ohjaus, rahoitus ja valvonta todennäköisesti kehittyvät. Kuntien ja vesilaitosten on tehtävä suunnitteluaan kymmenien vuosien horisontilla ja siksi tämä tavoite on viisasta huomioida.
Vaatimustaso ei skaalaudu laitoksen koon mukaan
Velvoitteet ovat samat riippumatta siitä, palveleeko laitos kahtatuhatta vai kahtasataatuhatta asukasta. Resurssit eivät kuitenkaan ole samat ja kysymys on myös hallinnollinen eikä vain tekninen. Suomessa on runsaat tuhat vesihuoltolaitosta ja valtaosa niistä on pieniä. Noin 80 vesilaitosta tuottaa noin 80 % vesihuollon palveluista. Merkittävällä osalla ei ole omaa hallintohenkilöstöä lainkaan, vaan talous, laskutus, sopimukset ja raportointi hoidetaan muun työn ohessa, usein yhden ihmisen osaamisen varassa.
Kun omaisuudenhallintasuunnitelma, varautumissuunnitelma, koneluettavat verkostotiedot ja mahdollisesti päivitettävä maksurakenne pitää tuottaa samoilla resursseilla vuosina 2027–2030 samaan aikaan kun kolmasosa alan ammattilaisista poistuu, kysymys ei ole tahdosta rakennemuutokseen. Kysymys on kapasiteetista, jota kaikilla vesilaitoksilla ei voi olla.
Yhteistyö, automaatio vai odottaminen?
Kun vaatimustaso nousee mutta resurssit eivät kasva, käytettävissä on kaksi perussuuntaa.
Laitos voi hakea mittakaavaetua yhteistyöstä: tehdä yhdessä sen, mitä ei kannata tehdä yksin. Tai se voi hakea tehokkuutta automaatiosta ja tietojärjestelmistä: vähentää käsityötä siitä, mitä ei tarvitse tehdä käsin.
Useimmat laitokset tarvitsevat molempia, mutta moni ei ole vielä tehnyt kummastakaan tietoista päätöstä, vaan jäänyt odottamaan vielä. Velvoitteet hoidetaan sitä mukaa kun määräaika tulee vastaan, yksi kerrallaan, ilman että kokonaisuutta tarkastellaan.
Vaihtoehto ei ole yhdistyminen tai itsenäisyys
Keskustelu vesihuollon rakennemuutoksesta typistyy turhaan kahteen vaihtoehtoon: kunta luovuttaa laitoksensa tai jatkaa yksin. Se on väärä vastakkainasettelu, joka voi johtaa keskustelun jumittumiseen.
Yhteistyön muotoja on paljon enemmän: Yhteiset järjestelmät, yhteinen päivystys, ostetut asiantuntijapalvelut, operointi- tai konsessiosopimus, yhteinen yhtiö ja vasta viimeisenä fuusio. Näistä vaihtoehdoista useimmat eivät edellytä, että kunta luopuu omistuksesta tai päätösvallasta.
Blogisarjan seuraavissa osissa käsittelen mm sitä, mitä vaihtoehtoja vesilaitoksilla yhteistyössä on, mitä voivat olla operoinnin näkymättömiin tai puolitiehen jäävät tehtävät ja mitä vaatimuksia tietojärjestelmille ja automaatiolle on asetettava jotta operointimallissa myös hallinto, laskutus ja asiakaspalvelu skaalautuvat.
Lähteet:
Vesihuoltolain velvoitteet ja määräajat
Kuntaliitto: Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.1.2026 (yleiskirje).
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2026/uudistettu-vesihuoltolaki-tuli-voimaan-112026
Maa- ja metsätalousministeriö: Vesihuoltolain uudistus.
https://mmm.fi/vesihuoltouudistus/vesihuoltolaki
Hallituksen esitys HE 40/2025 eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta.
https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/40
Verkostojen ikä ja saneeraustarve
Vesi.fi: Vesihuoltoverkostot kaipaavat kunnostusta.
https://www.vesi.fi/vesitieto/vesihuoltoverkostot-kaipaavat-kunnostusta/
Osaajien eläköityminen ja työvoiman saatavuus
Vesilaitosyhdistys: Mistä löytyvät vesihuollon ammattiosaajat tulevaisuudessa? (5.5.2025). Perustuu FCG Finnish Consulting Group Oy:n vesihuollon ammatillisen koulutuksen tarveselvitykseen (2024). https://www.vesilaitosyhdistys.fi/ajankohtaista/uutiset/mista-loytyvat-vesihuollon-ammattiosaajat-tulevaisuudessa/
Investointi- ja taloussuunnitelmien kattavuus
Vesihuollon mittarointiraportti 2025. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö, 24.3.2026. Valtakunnallinen kysely lähetettiin 1 234 vesihuoltolaitokselle, vastauksia 529 (vastausprosentti 43). https://vesi.fi/aineistopankki/wp-content/uploads/2026/03/Vesihuollon_mittarointiraportti_2025.pdf
Maksurakenne
Vesilaitosyhdistys: Vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset (2017), luku 6.2 Perus- ja käyttömaksun suhde, s. 22 ja 23. https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/4775/vesihuoltolaitosten_maksuja_koskevat_ohjeet_ja_suositukset_2017_pdf-1.pdf
Kansallinen vesihuoltouudistus, rakennemuutostavoite ja Veeti-seuranta
Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen vesihuoltouudistus, missä mennään? Esitys, Vesihuoltopäivät 20.5.2026.
Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen vesihuoltouudistusohjelma julkaistu. Tiedote 28.4.2021.
https://mmm.fi/-/kansallinen-vesihuoltouudistusohjelma-julkaistu
Pisara-konseptin ja Vesiviisas kunta -ohjelman julkinen aineisto
Vesitalous 4/2017: Pisara sai merkittävän rahoituksen Tekesiltä.
https://vesitalous.fi/2017/04/pisara-sai-merkittavan-rahoituksen-tekesilta/
Tämän artikkelin taustatyössä, lähteiden haussa ja kuvituksen tuottamisessa on käytetty tekoälyä. Tekstin näkemykset ovat kirjoittajan ja esitetyt luvut ja lähdeviittaukset on tarkistettu alkuperäisistä julkaisuista.
